Pitkä viikonloppu kisoineen ja mökkeilyineen on takana ja olo on tyytyväinen! Keskiviikkona Forssassa Talsoilan kentällä jo mieli paloi radalle Fliin kanssa. Radat olivat niin mukavan oloisia ja ilmassa tekemisen meininki. Myös Ceelllä oli se tekemisen meininki ja Jasmina nappasikin sen kanssa molemmilta radoilta nollavoitot.

Torstaina lähdettiin jo vähän liiankin etuajassa Vantaalle (kiitos navigaattorin matkanlaskijan!). Hyppärillä aloitettiin ja rata näytti aika ahtaalta. Ärsytystäkin oli ilmassa... Flii lähti toisena heti Akitan perään. Ihan näppärää menoa, kunnes rima kolahti alas. Mielestäni en edes hätäillyt tai käskyttänyt riman päällä, en tiedä. Mutta sitten ohjasin putken takana olleen hypyn huonosti - tai siis en ohjannut ollenkaan - ja Liipu tuli ohi. Sen jälkeen työnsinkin sen sitten väärin päin josta HYL. Loppu meni kuitenkin taas ok, varsinkin ennen viimeistä putkea tekemääni niisto-pyöräytykseen olin tyytyväinen. Videonkin kehtaan julkaista tässä.  Agirata lähti hyvin käyntiin, joskin Flii tuli puomilla alas tyyliin 4off, takajalat parin sentin päässä kontaktilta! Sen jälkeen kepeille menoon en ohjannut tarkasti ja saatiin kielto. Keinua lapsi sitten jostain syystä luuli puomiksi - sen näkee videolta selvästi: ei koskaan juokse NOIN lujaa päähän asti! Joku näppärä oli napannut siitä todistusaineistoakin (kuva: Anna Silvan)

Noh, halusin kuitenkin ottaa sen uudelleen, sitten hyvä, ja siitä siis HYL.

Lauantaina Janakkalassa myös ensin hyppäri: Pikkunättiä, sanoisin. Ohjasin vähän varovasti ja niin sitten liikkui koirakin varovasti, niinhän se aina menee. Mutta ihan hyvä nollarata (video). Agiradalla jostain syystä Flii ei lukenut hyvin poispäinkäännöstä ja kielsi putken... Videolta kun katsoo, niin ohjaus on kyllä päällä. Puomilla aloitan alastuloliikkeeni aivan liian aikaisin ja Liipu on hidas, saan toistaa käskyn. Tulee kuitenkin hyvin ja lähtee liikkeelle vasta käskystä. Janakkalan keinu oli raskas, ja Flii joko muisti lentokeinunsa Vantaalla tai sitten ei vain yksinkertaisesti jaksanut painaa keinua nopeammin alas, mutta taas sain maanitella, ei hyvä. Keinua pitää treenata nyt lisää. Ja palkata enemmän siitä. Keinun jälkeen tapahtui jotain mitä ei koskaan saisi tapahtua: Flii meni selkäni takaa suoraan putken väärään päähän! Voihh, näihin pitää puuttua kovalla kädellä jatkossa. 

Kokonaisuutena olen tosi tyytyväinen 3-luokan aloitukseen. Flii on innokas, odottaa lähdössä kuuliaisesti, tekee kontaktit kuten tahdon ja on muutenkin aivan mahtava kisakumppani! Seuraavat kisat ovat parin viikon päästä Salossa, sitten onkin taukoa aina Agirotuun saakka.