Juoksut on juostu ja päästiin taas tositoimiin. Ennen V-S Piirinmestiksiä ehdittiin sentään kerran kai käydä reenaamassa... Mutta kovin nopeasti koira sitten liikkuikin siellä . Oltiin mukana ATT:n medien kakkosjoukkueessa; tehtiin ihan hyvä rata, omasta hätiköinnistä - tai oikeastaan typerästä päättämättömyydestäni - johtuen yksi rima kolahti alas. Vitonen ja ylivoimaisesti paras aika koko luokassa. Hyvä Fliipu. Ja eipä kovin moni maksikaan kovempaa mennyt. Tässä on just se juttu mikä aksassa on mun mielestä se JOKIN: koira saa mennä täysillä ja sen osaaminen näkyy sitten myös ajassa kun ei pidetä nenästä "tässä, tässä" -ohjauksella kiinni. No tää on vain mun mielipide. Ja myönnän kyllä, ettei Flii ottanut kontakteja ihan niinkuin treeneissä. Yksilöhyppärillä sain tehdä takaakierto-niisto-persjätön joka onnistui hyvin - näitä ollaan treenattu. Sitten tein taas typerän virheen saattaessani keppien loppua ja jäin liiaksi jälkeen, Flii tuli hyppyjen välistä -> HYL. En taas luottanut koiraan.  Mia Laamasen teknisellä agiradalla tuli harmittava kosketusvirhe, se vei meiltä sertin... Rata oli aika kamala, alun pakkovalssi ei ollut pakkoa nähnytkään ja koira valui, puomille en pysäyttänyt, ennen Aata menee selän taakse, Aalla ei pydähdy jne. Pari poispäinkäännöstä ja keinu sentään olivat suht ok. Kosketusvirhe johtui aivan täysin taas siitä että saatoin niin lähellä keppejä... Huohh!

Jaakon supeRtreeneihinkin päästiin taas pitkästä aikaa viime viikolla; vähän jäi kaivelemaan kohta, jossa en saanut koiraa millään vietyä oikeaan päähän putkea.. Tässä olisi saanut käyttää tässä-tässätyksiäkin, mutta en vaan saanut kovempaa käskyä. Plääh. Tein sitä sitten vielä omalla hallillakin - valssilla onnistui hyvin, mutta muutoin ei.

Hyvinkäällä oli JANKKin kisat eilen: hyppäri ja agirata. Hyppärillä sai tehdä jo alussa suoralle putkelle putkijarrutuksen, hyvin onnistui; Liipu kääntyi putkelta heti oikeaan suuntaan, autoin vielä vähän kepeille. Okserin jälkeisen slalomin viimeinen hyppy oli jo huono, muutoin ok. Mutta sitten, radan takaosan hyppyneliössä en kääntänyt koiraa tarpeeksi ja Liipu otti renkaan, joka kieltämättä olikin sen hyppylinjaan aivan oikea este. Olisi pitänyt tässäkin ottaa sen KOVA käskytys... Samassa paikassa olin nähnyt monen maksikoiran jo hyllyttäneen, mutta rataantutustumisessa se ei näyttänyt ollenkaan niin pahalta. Vielä on paljon oppimista radanluvussa! Ja käsien käytössä; taas heiluivat kuin heinämiehellä, kamalaa katottavaa. Ennen pitkää olevalla hypyllä mielestäni onnistuin siinä mitä olin tekemässäkin; koira kääntyi hyvin ja pääsin edes hiukan etumatkassa pitkälle, joskin sitten kyllä pussilla olin jo jäljessä ihan tarpeeksi...

 

Agiradan alussa oli toisena esteenä muuri takaakiertona. Sen jälkeen piti ehtiä ohjaamaan putkelle ja jos oma eteneminen oli vähääkään nopeaa koiraa jäljessä, koira haki Aan. Näin kävi tosi monelle. Itse päätin riskillä ottaa muurin takaakierto-niisto-persjätöllä ja luottaa, että saan tarvittavan etumatkan. No olisi pitänyt luottaa KOIRAAN, se kun vähän näytti niistoon tullessaan epävarmalta, ja mitäs minä tein - noooh, odotin sen hyppäävän, jonka seurauksena olin sen kriittisen askeleen jäljessä. Flii ei tosin mennyt kontaktille, mutta sain sen jotenkin putken suun ohi... Hyvä minä. Tällä radalla oli myös lähes samanlainen putki-takaakierto hyppy -asetelma kuin PiirM hyppärilläkin. Minä kuitenkin tajusin samankaltaisuuden vasta äsken (siis maanantaina - kisat oli sunnuntaina..) iltalenkillä miettiessäni ko rataa. Tuo olisi ilman muuta pitänyt ottaa takaakierrättämällä ja niistolla, mutta minä yritin ehtiä siihen pakkovalssiin, joka epäonnistui ihan täysin. Taas olisi tarvittu sitä kuuluisaa radanlukutaitoa! Mistäköhän sitä saa ostaa?? Putkien jälkeistä elämää olisi myös syytä reenata; on totta että isoin osa meidän virheistä sattuu juuri noissa paikoissa, kun olen asettautunut itse aivan väärin..