Aikaa onkin jo kulunut edellisestä kirjoituksesta näköjään useampi viikko...No kiirettä on pitänyt, lähinnä työrintamalla. Tai sitten se on laiskuutta, miten vain.

Mitäs sitten ollaan tehty koiruleiden kanssa? No eipä paljon mitään. Jaakon treeneissä ei olla käyty ikuisuuksiin, ainakin siltä se tuntuu: ensin oli MM-kisatauko, sitten työreissua ja nyt vielä kaiken päälle neiti päätti aloittaa juoksut. Toivottavasti etenee sutjakkasti, koska muutoin joudutaan olemaan poissa seuraavaltakin kurssilta ainakin eka kerta..

Tuo otsikon "vihdoinkin" mallaa lähinnä sitä, että vihdoinkin on Fliin eka virallinen startti tulossa! Paitsi että ei ehkä tulekaan, jollei juoksu lopu siis . Mutta ilmo on ainakin lähetetty ja kisakutsu saatu, katotaan, jos nyt sitten pitää perua.

Flii on ollut lähinnä RASITTAVA viime aikoina: ennen kuin juoksu alkoi, nappula yritti kaikin keinoin haastaa paikkaansa laumassa. Se tuijotteli Chiliä ja uhitteli saaden aikaan muutamat, hmmm, tappelun nujakat. Kunnes neiti sitten aloitti juoksunsa ja uhittelu muuttui kuin taikaiskusta ah niin iki-ihanaksi tyttörakkaudeksi (arghh) Ceetä kohtaan. Se on aivan kestämätön tapaus: koko pikkukoira kieppuu kaiken aikaa Chilin perässä ja Chili on jo hyvää vauhtia mukana menossa. Viime yönä menikin sitten hermo, kun molemmat vehtasivat milloin sängyssä milloin lattialla. Luulenpa siis, että ensi yönä joku saa nukkua häkissä, jotta muut saavat rauhan sängyssä...  

Niinkuin sanottu, eipå ole juuri reenailtu. Eilen sentään takapihan nurmikko tuntui sen verran kuivalta, että tehtiin keppejä ja puunkiertoja. Kyllä oli makeeta, kun neiti löysi aloitukset edelleenkin hyvin! Kaikki opittu ei siis katoa, vaikka olisi viikkojakin treenaamisen välillä, jees! Saatiin tehtyä monenmonta hyvää toistoa peräjälkeen. Pujottelu on nopeaa ja rytmikästä, jopa muutama kauhominen näkyi :ö). Nyt pitäisi vaan päästä treenaamaan kontakteja, ne tulevat olemaan se jännityksen aihe, jos nyt sitten kohta kisoihin päästään.