Flii on aksannut tällä viikolla oikein tooosi monta kertaa. Tiistaina otin koko köörin mukaan, kun vein Jasminan ry:n hallituksen kokoukseen. Aattelin lenkittää koirulit ja tehdä vähän treeniä Liipukan kanssa - tiistai kun on ainut päivä jolloin yksi kentistä on ns vapaassa käytössä pienen hetken... Ohitustiellä sitten mieleen juolahti, ettei mukana ollut ensimmäistäkään talutinta koirille, kiva kiva :-( Löysin autosta sitten kuitenkin yhden nailonremmin, jonka kanssa kävelytin joten kuten jokaisen yksitellen... Fliin kanssa harkattiin kepeille menoa ja keppejä häiriöillä mm putken painot siinä koiran ja mun välissä ja lopulta siivekekin. Kesti jotenkuten, lisää pitää siis treenata (edit huom: kisat taas osoittivat että pitää reenata lisää keppien viimosta väliä ohjurien kanssa, lapsi ei kestä yhtään sitä että jään siinä jälkeen...)

Keskiviikon Jaakon treeneissä meillä oli taas NIIIN hyvä fiilis. Kaikki sujui ja tuntui tosi hyvältä - ja helpolta! Toiselle hypylle tein niistokäännöksen ja se toimi ihan sairaan hyvin. Piti vaan varoa etten lyö omaa päätäni terävään siivekkeeseen :-Ö. Kepeille menossa olisin voinut onnistua paremmin, mutta sen jälkeen menikin niin hienosti etten pystynyt naurultani enää ohjaamaan kunnolla... Reenattiin valssin oikea-aikaisuutta ja opittiin milloin persjättö on paras ohjaus. Flii kuunteli ja toimi niin hyvin takaaleikkauksissa ja poispäinkäännöksissä!

Torstain koulutusryhmäni oli kutistunut ihan minimiin: yskää ja juoksuja. Otin myös Fliin kanssa vielä muutaman kerran rataa. Tänään lauantaina lähdettiin ihan hyvällä fiiliksellä Tsaun kisoihin. Kylläpä oli tosi inhottavan hiekkaista siellä Tsaun hallissa ... Johanna Nybergin radat olivat ihan kivoja, ei mitään juoksusuoria, mutta sellaisia helppoja ykkösen ratoja kuitenkin. Kaikki esteet tietty keinua ja pussia myöten oli käytössä. Ensimmäinen rata meni mainiosti, kunnes päästin aalta tulemaan ilman nenu-kosketusta. Voi mua, miten sitä pää ei toimi kisoissa ollenkaan! Aan jälkeen käännyttiin hypyltä 90 astetta pussille ja siinä valssissa kadotin koirani sillä seurauksella, että se meni pussin ohi . Olin varmaan itse ihan siinä edessä eikä lapsi edes nähnyt pussia... No sen jälkeen sain kuitenkin koottua lopun hyvin ja siis vitosella maaliin. Toinen rata oli hiukka kiemuraisempi, jo alkua piti vähän miettiä, sekä puomi että aa olivat siinä tyrkyllä. Alku meni kuitenkin hyvin, myös pussi, keinukin oli nopea aivan niinkuin jo ekalla radallakin. Sen jälkeen u-putkeen, josta renkaalle. Siis ihan suora kulma ja koira menee renkaan välistä - ei oo totta! Mutta vika oli tietty ohjaajassa, ryntäsin siinä kohtaa. No, hämmästyin sitä niin paljon, että pasmat meni ihan sekaisin. Aan kontakti oli nyt tosi hyvin: nopea ja napakka nenukosketus. Sen jälkeen kaikki menikin sitten pyllylleen, putkeen meno oli jo ihan hirveä, kun tein jotain muuta kuin oli suunnitellut. Sitten kepeille: sisäänmeno jees, pujotteli tapansa mukaan nopeasti. Mutta sitten - keppien jälkeen käännös vasempaan  90 astetta hypylle ja minä tietty pysähdyin ennen kuin pujottelu loppui... ja Flii tuli ulos tokavika välistä. Eikun kepit uudelleen: ja taas sama. Vein vielä kolmannen kerran alusta ja nyt onnistui. Lopetettin sitten siihen...

Kisoista kuitenkin jäi hyvä mieli, varsinkin ekalta radalta. Kontaktit onnistuivat myös hyvin, yhtä aalta lipsumista lukuunottamatta. Nyt myös keinu oli nopeampi kuin viime kisoissa. Lähtötilanteet onnistuivat myös suunnitellusti: jätin kauaksi ja lähti tule-kutsusta täydellisesti. Vauhtia oli myös riittämiin molemmilla radoilla. Ensi viikonloppuna osallistun Seppo Savikon ja Jerry Stenbergin Need for Speed -kurssille; ohjaajan liikkumisessa on todella parantamisen varaa .

Huomenna sunnuntaina turistina Tsaulle: Cee kisaa pari starttia jos Jasminan polvi kestää...