Tänään oli pari rataa Raumalla. Jotenkin siellä on aina niin kiva kisata, en tiedä mistä se johtuu... Nyt tuomarina oli Huittisen Anne, jonka ratoihin olen päässyt tutustumaan vain Vantaalla toukokuussa, juuri kun oltiin noustu 3-luokkaan. Ennakko-odotusta ja toivetta oli teknisistä radoista, joilla saisi oikeasti miettiä eri ohjausvaihtoehtoja ja sehän toteutui!!

Agiradalla  oli alun hyppysuora sellainen, että piti valita kummaltako puolelta aikoo A:n kiertää ja mikä on jatkon kannalta parasta omaa liikkumista ajatellen.  Ja että uskaltaako jättää koiran 3 hypyn taakse, kun hypyt eivät olleet suorassa linjassa. Ollaan tämmösiä alkuja treenattu, joten valinta oli helppo. Flii tuli hienosti ja taipui kolmoshypyllekin suht ok. Sen jälkeen pakkovalssi A:n alla olevaan putkeen. Jees, täydellistä. Videoltakin näkee että toimi loistavasti.  A:n alastulossa tein jotain kummallista ja tungin niin lähelle kontaktia, että koiran ei ollut edes mahdoista ottaa 2on2off. Siinä pyöri vähän, mutta virheettä jatkettiin. Kepeille tultiin vauhdissa ja tosi monella oli vaikeuksia, niin sitten meilläkin. Olisin ehtinyt auttamaan ekaan väliin, mutta en tehnyt sitä :? (Otettiin kepit sitten kai 3-4 kertaa, virheitä siitä  2 kieltoa ja vitonen.) Sen jälkeen hyvällä radalla maaliin

Hyppärillä alku hyvä. Putkeen ohjauksessa kuitenkin amatöörimoka: en kääntänyt kroppaa yhtään vetämään koiraa ja ohihan se tuli! Tätä nyt treenaamaan. Flii on vielä niin nuori koira, että lukee näissä ihan täysin ja vain mun ohjausta, kun sen pitäisi ymmärtää tämmöset putkeenmenot pienestäkin vinkistä. Ensi viikon treenin aihe on siis tiedossa. Sen jälkeen rata ok, uskalsin leijeröidä putken jälkeisen hypyn: koira putkesta renkaalle ja siitä putkeen, vaikka itse kiersin kauempaa. Flii ei epäröinyt yhtään! Tosin turhaan varmistelin rengasta ja menetin jo saavuttamani etumatkan, näin en ehtinytkään putken ohi vaan jouduin tekemään jonkin sortin poispäinkäännöksen saadakseni koiran seuraavalle hypylle. Flii kulki koko radan niiiin hienosti, että ei voi kuin ihmetellä! Todella hyvä mieli jäi näistä molemmista radoista: uskalsin tehdä ja luottaa koiraan juuri niissä kohdissa kuin pitikin