Työreissut kävivät jälleen viime viikolla aika raskaiksi. On se vaan kumma, että junassa istuminenkin voi väsyttää, mutta kaipa se on osaltaan myös stressi kun ei saa s-posteja tehtyä kunnolla tai muita hommia jotka vaatii toimistolla oloa. No, tällä viikolla reissaan vain perjantain, mutta siitä tuleekin sitten piiiitkä päivä.

Keskiviikon Jaakon reenit eivät alkaneet ihan putkeen, koska olimme myöhässä. Tai siis oma aikataulu piti olla ihan ok, mutta Jaakolla oli jotain ihan muuta... Aina ollaan notkuttu siinä radan reunalla ainakin puoli tuntia, mutta nyt mentiinkin siis heti hommiin.

Lähtöä taas vähän tahkottiin kun neiti nousi seisomaan, mutta onnistuttiin sitten kuitenkin tekemään mallikkaasti. Flii etsi renkaan ihan tosi hienosti vaikka epäilin ja olin jo valmiina auttamaan. Tehtiin alkua taakse jättäytyen ja renkaan vierestä ottaen ja valssaten. Taakse jätössä tein poikkarin esteelle 4 mikä taas aiheutti sen, että olin aivan sairaasti myöhässä ottamaan vastaan hypyllä 5...Paremmin siis onnistui renkaan jälkeen valssi. Rengas oli hyvä ja itsenäinen joka kerralla, jees. Kepeillä meillä oli vielä ohjurit ekassa välissä, joten nappula löysi helposti oikeaan väliin ja pujotteli makeesti ilman käsiapuja! Sen jälkeen sekoilinkin sitten estejärjestyksessä... Putkesta muurille tulo saatiin lopulta tosi onnistuneeksi, kun käänsin ajoissa ja annoin tilaa. Aalta tein vedon ja poispäinkäännöksen putkeen, poikkarit tuntuvat nyt toimivan. Pitkältä mentiin kepeille ja olin liian edellä: Flii meni ihan oikein itsenäisesti kepeille, muttei kestänyt edellä oloani vaan pomppasi pois toisesta välistä. Kotiläksyksi kepeille menoa siten, että olen edellä. Näin jälkikäteen treenit tuntuivatkin ihan tehokkailta, fiilis vain oli kateissa tuolloin keskiviikkona.

Viikonloppuna tehtiinkin sitten urakalla kisatöitä, ei siis vielä kisattu! Palloilin kentällä molemmat päivät ja Flii roikkui mukana. Launtaina päätin koettaa lämppäriesteillä miten neiti pujottelee. Ohjurit oli kyllä autossa, mutten ruvennut niitä laittamaan siinä kisahötäkässä. Lähetin ensin edestäni pari kertaa suorille: aivan täydellisen hyvä sisäänmeno eikä väliä kummalla puolella minä olin. Käsi hiukan tukena alhaalla, mutta reilusti sivussa sain mennä ja vedättääkin. Voi kiesus miten kivalta tuntui!  Lähetin sitten vielä vähän kulmista, pieni umpikulmakin onnistui makeesti. Avokulma onkin seuraava treenikohde - pikkuhiljaa..

Tänään tein pihalla samaa keppitreeniä: avokulmaa siten, että ohjuri roikkui toisesta kepistä ja pakotti oikeaan väliin. Lähettelin puun kiertoon, jotta sai vauhtia ja sieltä sitten suoralla kulmalla kepeille ilman apuja ja ite olin jo metrin verran menossa: hienosti onnistui, vain pari kertaa tuli pois ja jouduin helpottamaan vähän. Ceekin pääsi tekemään keppikulmia: että se taas oli hulluna (siis vielä enemmän kuin normaalisti!) kun on ollut riekkumiskiellossa sen haavansa kanssa. 

Nyt alkaa tuntua jo siltä, että vois alkaa kattelemaan niitä ekoja virallisia Fliin kanssa... Kontaktireeniä vain vielä niin eiköhän se siitä.