Viikko on taas hurahtanut nopsaan. Se on sitä kun on Espoossa useampana kuin yhtenä päivänä, huomaan. Maanantaina alkoi Janitan ketteryyskurssi: kyllä oli hauskaa ja hikistä touhua! Tikapuuaskelluksia oli varmaan 30 erilaista; Ickey Shufflesta Cariocan kautta Dead Legiin . Nyt pitäisi jokaisen sitten olla reenaillut niitä useana päivänä, jotta olisi muistissa, ja arvaa olenko reenannut? Itse askellukset ei kuitenkaan lopulta olleetkaan niin vaikeita hahmottaa: huomasin nääs että nuoruuden aktiivisena jumppatyttönä ja vähän varttuneempanakin harrastamani aerobiggien ja step-aerobiggien askelkuviot olivat jättäneet ainakin jonkinmoista muistijälkeä, vaikken olekaan salilla pariin vuoteen käynyt (hih, en ollutkaan siis kaikkein eniten pihalla ja jalat sekaisin tikapuun nauhoissa, vaikka muut olivatkin tätiä nuorempia...) Jaloissa tuntui mukavasti jo seuraavana aamuna ja vielä enemmän illalla, kun ajoimme Mynämäen epiksiin...

Mynämäen Seudun Koirakerho järjesti tiistai-iltana epikset ja Flii osallistui möllimedeihin. Kisakentän pohja oli tosi pehmeää hiekkaa, tuli lähinnä mieleen rantalentiskenttä . Noo, kaikilla oli sama alusta joten ei kun tutustumaan rataan.

Ei mitään vaikeaa. Tyhmää kun en uskaltanut asettua pitemmälle ekan putken sivulle vaan jäin odottelemaan, jotta meneekö putkeen vai eikö (minun putkeen irtoava koirani!). Niin sitten olin armotta myöhässä, kun lapsi tuli tuhatta ja sataa putkesta ulos... Yritin jotain epätoivoista takaaleikkausta sillä seurauksella, että Flii melkein kääntyi vasemmalla olevalle hypylle! No, irtosi sitten kuitenkin siitä aalle ja päästiin jatkamaan matkaa. Aan kontakti ei ollut ihan niinkuin tahdon mutta aika ok kiutenkin, sitten muurin ja hypyn kautta puomille, jossa otti kauniin kontaktin. Tein poispäinkäännöksen hyppysyherössä ja olin taas tapani mukaan myöhässä: Flii ei kääntynyt kovin hyvin, mutta päästin kuitenkin loppusuoralle. Vielä tokavika esteellä meinas tulla jaloille, mutta lukee onneksi jo sen verran esteitä itekin, että hyppäsi maalihypyn ihan oikein. Aika oli monesta pyörähdyksestä huolimatta hyvä ja voitto tuli kotiin.

Keskiviikkona alkoi Jaakon treenit. Saatin kommenttia ja neuvoja lähtöön: annan lähtökutsun aina samaan aikaan, kun ryntään jo menemään, ei hyvä. Treenattiin lähtöä niin, että kutsu tuli vain suullisena ja oma liike lähti vasta kun koira liikkuu. Jees, oikein hyvä. Sama kontaktilta lähtiessä: ei ryntäystä kutsun aikana, hmm, tää kyllä kestää ennenkuin menee jakeluun mulla. Muutenkin tuntuu, että kontaktijuttu on nyt vähän sekaisin. Flii tulee kyllä alas lätkälle ihan ok, mutta lähtö siitä ei ole hanskassa. Pitäis reenata tuota asentoa ja siitä lähtöä ihan muullakin kuin agikentällä... Keppeihin laitoin ohjurit alkuun ja loppuun. Eka kerralla menin ite muka taas auttamaan (vaikkei neiti edes apua tarvi) mutta toisella kerralla haki alun hyvin. Vähän oli hidasta pujottelu, varmaan aristeli outoa uutta alustaa, ihan niikuin keinullakin tuntui tekevän. Ihan mukava fiilis jäi reeneistä, työtä vaan on tehtävänä vielä paljon .

Torstaina otin kentälle mukaan vain Fliin, kun menin kouluttamaan. Ryhmässä oli nyt lisää jälleen yksi uusi koirakko ja ihan uusi rotututtavuuskin mulle: lägpys Siiri. Kivasti menivät vaikka ovat vasta aloittaneet kisaamisen! Teemanani oli tällä kertaa kontaktit ja sarjaeste. Fliin kanssa otin keppejä ärsytystreenillä, meni hyvin ja saatiin taas päivän toistojen saldo täyteen...

Perjantain olinkin sitten -yllätys yllätys - ihan ilman agia, en edes piha-aksaa ottanut Fliipukan kanssa. Ehkäpä nyt lauantai-illan ratoksi voisi mennä tekemään muutaman hyvä toiston keppejä, jottei unohtuisi ...

Pike hyppäsi tänään Janakkalassa kolmiloikkaa ja hyvin hyppäsikin: sillä tuloksella olisi saanut SM-pronssia... Saas nähdä missä kunnossa kantapää on, voi olla huomenna edessä lääkärireissu.

Cee menee pitämään hauskaa huomenna Salon kisoihin kahdelle Saviojan agiradalle. Toivottavasti ei sada...

Viikon riennoista väsyneet koirulit, ei voi erehtyä kumpi on kumpi :ö)